Missä viipyy Euroopan yhteinen COVID-19-strategia? Onko jo sen aika? Alla lyhyesti pääkohdat The Lancet -tiedelehdessä 10. elokuuta julkaistusta kirjeestä. Siinä suositellaan, että tartuntatasot sitoudutaan pitämään Euroopassa mahdollisimman matalalla tasolla siihen asti, että kaikki halukkaat on saatu rokotettua.
Sisällysluettelo
- Miksi Euroopalla pitäisi olla yhteinen COVID-19-strategia
- Millaista COVID-19-strategiaa Euroopan tulisi noudattaa?
- Mitä strategioinnista puuttuu, mitä pitäisi parantaa?
- Kirjoitus
- Kirjoittajasta
Miksi Euroopalla pitäisi olla yhteinen COVID-19-strategia
Osa Euroopan maista kannattaa rajat ylittävän vapaan liikkuvuuden maksimointia, jonka myötä tartuntamäärien nousu hyväksytään. Toiset maat puolestaan rajoittavat rajat ylittävää liikkuvuutta ja asettavat näin tartuntojen leviämisen maan sisällä vapaan liikkuvuuden edelle.
Kumpikaan strategia ei kuitenkaan ole tehokas, jos Euroopassa ei olla samaa mieltä siitä, kumpi näistä arvoista on tärkeämpi vallitsevassa epävarmuudessa: ihmisten vapaa liikkuvuus vai ihmisten terveyden (täydellinen) suojelu. Tartunnat vuotavat ihmisten liikkuvuuden myötä korkeiden tartuntamäärien maista alhaisen levinneisyyden maihin, eikä vapaa liikkuvuuskaan toteudu, jos naapurimaa vaatii esimerkiksi todistuksia, testejä ja karanteeneja.
Jos Euroopan sisällä tartuntojen määrä olisi suunnilleen samalla alhaisella tasolla, ei rajaliikennettä Euroopan sisällä ehkä tarvitsisi edes suuremmin rajoittaa. Nyt rajaliikennettä valvotaan esimerkiksi COVID-19-sertifikaatein, mutta pitää huomata, ettei mikään rokote anna täydellistä suojaa tartuntaa vastaan. Sertifikaatin omaavakin henkilö voi siis kantaa koronavirusta maasta toiseen.
Millaista COVID-19-strategiaa Euroopan tulisi noudattaa?
The Lancet -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa verrattiin tilanteita, joissa tartuntoja on vähän tai paljon. Mahdollisimman matalaan tartuntatasoon pyrkimisen etuja ovat muun muassa:
- Vähemmän kuolleita, sairastavuutta ja long COVID:ia (pitkäkestoinen COVID-19).
- Rokottamattomilla pienempi riski saada tartunta,
- Matalampi riski uusien virusvarianttien synnylle ja leviämiselle alueilta toisille.
- Testaus-jäljitys-eristys -toimintamallin toiminta ei vaarannu.
- Vähemmän ihmisiä karanteeneissa ja eristystoimien kohteena.
- Lapset voivat käydä lähikoulussa.
Korkeat tartuntaluvut puolestaan aiheuttavat monenlaisia haasteita, joiden vaikutukset ulottuvat nykyhetkeä pidemmälle muun muassa terveydenhuollon kasvavan kuormituksen vuoksi.
Mitä strategioinnista puuttuu, mitä pitäisi parantaa?
Aluksi tarvitaan Euroopan kattava yhteinen COVID-19-strategia, jossa huomioidaan tartuntatapausten hallinta ja uusien varianttien muodostama uhka Euroopan tasolla. Strategian viestintään ja siihen sitoutumiseen on kiinnitettävä suurta huomiota. Ihmisten on syytä ymmärtää, ettei huoletonta arkea saavuteta sulkemalla silmät uusilta tartunnoilta, vaan normaali arki palaa matalien tartuntalukujen myötä. Rokotteiden saatavuutta ja rokotekattavuuden kasvua on edistettävä määrätietoisin toimin.
Kirjoitus
Viola Priesemann, Rudi Baling, Simon Bauer, ym. Towards a European strategy to address the COVID-19 pandemic. The Lancet, 9. elokuuta 2021.
Kirjoittajasta
Pirta Hotulainen (Ph.D., 2002) on tutkimusryhmän johtaja, solubiologi, neurotieteilijä ja dosentti. Hän toimii Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtajana, Eurooppalaisten nuorten neurotieteilijöiden FENS-Kavli- verkoston varapuheenjohtajana ja ollut Eroon koronasta -työryhmässä aktiivisesti mukana aina sen perustamisesta lähtien.
Hotulainen on ollut aiemmin mukana kirjoittamassa myös muita eurooppalaista koronastrategiaa koskevia kirjoituksia, jotka ovat saatavilla Contain COVID-19-verkkosivuilta.