Vastaus

Tässä yhteydessä on mielekästä tarkastella kolmea eri epidemia-/pandemiastrategian päätyyppiä:

• Eliminointi: Taudin ja sen aiheuttajapatogeenin alueellinen hävittäminen, eradikaation kohdalla aiheuttajapatogeeni on väistynyt globaalisti.
• Tukahdutus: Tartuntamäärät painetaan hyvin matalalle tasolle ja sen jälkeen niiden leviäminen väestössä estetään. Ajoittaisia ryppäitä ja laajempiakin ketjuja saatetaan nähdä.
• Hybridi: Hidastetaan ja estetään taudin leviämistä väestössä terveydenhuollon kantokyky ja riskiryhmät huomioiden. Hybridistrategia on sekoitus tukahdutus- ja mitigaatio- eli lievennysstrategiaa (ks. alla).

Näiden kolmen lisäksi on olemassa muitakin strategioita. Näistä mainittakoon lyhyesti eradikaatiostrategia, joka pyrkii ajamaan viruksen sukupuuttoon koko maailmasta, ja mitigaatio- eli lievennytstrategia, jossa epidemian aiheuttamia haittoja pyritään lieventämään hybridistrategiaa väljemmin

Eroon koronasta -työryhmä kannattaa koronaviruksen tavoitteellista tukahduttamista Suomessa.

Lyhyt kuvaus

Eliminointi: Ei tartuntatapauksia tai taudin leviämistä määritellyllä maantieteellisellä alueella esimerkiksi viimeisen 28 päivän aikana viimeisimmän tartuntatapauksen eristämisestä, pois lukien karanteeniin asetetut ja eristetyt alueen ulkopuolelta saapuvat . Tavoitteena (1) tunnistaa kaikki tartuntaketjut, (2) estää taudin "hiljainen" leviäminen väestössä, (3) estää uusien tartuntatapauksien maahantuonti rajojen tiukoin terveysturvallisuustoimin ja (4) varmistaa nopea eliminaatio, jotta epidemiavaiheesta päästään nopeasti normaaliin elämään rajojen sisällä. Terveydenhuolto tuottaa samat palvelut kuin normaaliaikanakin.

Tukahdutus: Tarttuvuusluku R ≤ 1, jolloin yhteisötartunnat ovat laskevalla käyrällä tai vakaasti hyvin alhaisella tasolla (Suomessa enintään parikymmentä tartuntaa päivässä 14vrk seurantajaksolla). Lähes kaikki tartuntaketjut ovat tiedossa, testaa-jäljitä-eristä -toimet tepsivät hyvin, ja epidemian paikallisiin ryöpsähdyksiin reagoidaan nopein paikallisin toimin jotta epidemia ei pääse leviämään väestössä. Terveydenhuollossa joudutaan varaamaan osa kapasiteetista tartuntojen hoitamiseen, suojauksesta ei voida tinkiä.

Hybridi: Epidemian leviämistä hidastetaan tai estetään jotta terveydenhuollon kapasiteetti ei ylity, ja riskiryhmät pyritään suojaamaan. Selvää tavoitetta siedettävästä tartuntamäärästä ei kuitenkaan aseteta. Epidemian leviämisen esto yritetään saavuttaa testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallin avulla, jotta koko yhteiskunnan kattavat rajoitustoimenpiteet voidaan välttää mahdollisimman pitkälle. Terveydenhuolto on jatkuvasti merkittävästi kuormittunut, hoitovelka kasvaa merkittävästi, ylikuolleisuutta esiintyy muistakin kuin syistä kuin pandemiasta johtuen.

Keinot

Eliminointi: Määritellään nollatavoite. artuntoja vähentävät toimetasetetaan heti alussa tiukaksi, jotta yhteisötartunnat saadaan nopeasti nollille. Varmistetaan, että rajat ylittävät tartuntatapaukset saadaan karanteeniin, testattua ja eristettyä. Rt ei ole määritettävissä, sillä tartuntoja ei ole..

Tukahdutus: Tartuntoja vähentävät toimet asetetaan niin, että epidemia kuihtuu hyvin matalalle tasolle. Ihanne on, että tartuntoja saadaan hallittua testauksella, jäljityksellä, maskien käytöllä, rajatoimin ja massatapahtumien rajoitusten kaltaisten kevyehköjen toimien avulla. Toimet ovat samankaltaisia kuin hybridistrategiassa, mutta tartuntojen määrän ollessa pieni ne toimivat paremmin sillä tartuntaketjut kyetään kartoittamaan ja asettamaan karanteeniin paremmin mm. jäljitysresurssin riittävyyden vuoksi. Rajoja seurataan ja pyritään pitämään rajojen ylittävät tartunnat minimissä. Reagoidaan tartuntojen kasvuun heti ja määrätietoisesti, ja epidemian noustessa asetetaan rajoitustoimia jotta tartuntaluvut saadaan takaisin alas. Rt tavoite aina <1.

Hybridi: Laaja keinovalikoima. Liberaalimpi suhtautuminen tartuntojen kasvuun kuin eliminaatio- tai tukahdutusstrategiassa. Reagoidaan, lisärajoituksin kun hoidontarve kasvaa liiaksi. Lisätään rajoitteita sitä mukaa, kun tilanne huononee ja höllätään tilanteen hieman helpottaessa. Ei Rttavoitetta.

Skenaario seuraavaksi 12 kuukaudeksi

Eliminointi: Tiukat toimet yhteisötartuntojen painamiseksi nollaan noudattaen hallinta- ja torjuntakeinoja (ns. nollatavoite), mukaan lukien liikkumisrajoitukset ja rajojen terveysturvallisuuden vahvistaminen. Toimia höllätään alueellisesti (vihreät vyöhykkeet), kun tartunnoista ei ole epidemiologista eikä kliinistä näyttöä. Jos tartuntoja ei maan sisällä ole ja rajakontrolli pitää, tartuntamäärät eivät kasva vaikka rokotteiden saataisiin hitaasti, mutta lopulta kaikista toimista voidaan luopua kun väestö on rokotettu.

Tukahdutus: Tartuntojen määrä painetaan laskuun (R < 1), kunnes tartuntojen määrä on perustasolla eli hyvin vähän. Torjuntatoimia höllätään vähitellen kun tartunnat ovat vakaatuneet matalalle tasolla jossa testaus ja jäljitys pitävät epidemian hyvin kurissa. Jos jos tartuntojen määrä paikallisesti kasvaa, alkava epidemia tukahdutetaan ripein paikallisin toimin kuten Suomen maakunnissa on jo toimittu. Toimeenpannaan mahdollisimman nopeat rokotukset.

Hybridi: Torjuntatoimet tehdään aaltomaisesti epidemiatilanteen mukaisesti. Tiukkoja sulkutoimia harkitaan, jos tilanne uhkaa terveydenhuollon kapasiteettia. Lähtökohtana influenssapandemiaperusteinen toiminta, jonka pyrkimyksenä on pitää epidemiakäyrä matalalla. Toimeenpannaan mahdollisimman nopeat rokotukset.

Hyödyt

Eliminointi: Eliminaation ja rajavalvonnan onnistuessa väestö voi jatkaa normaalia elämää. Ihmiset voivat liikkua maan sisällä normaalisti, kun tartuntoja ei ole. Jos tartuntoja ilmenee, ryhdytään alueellisiin ja valtakunnallisiin torjuntatoimiin uhka-arvion mukaisesti. Eliminointi säilyttää myös laajan valikoiman strategisia optioita tulevaisuutta varten. Sairastamisen mahdolliset pitkäaikaiset haitat vältetään täysin, sillä tartuntoja ei nähdä.

Tukahdutus: Tukahdutuksen onnistuessa väestö voi jatkaa lähes normaalia elämää. Tartuntoja ja karanteeneja kuitenkin tulee, koska tukahdutusstrategiassa hyväksytään viruksen alhaisen tason kierto väestössä. Tartuntaryöpsähdyksiin reagoidaan aggressiivisesti. Sairastamisen mahdollisilta pitkäaikaisilta haitoilta vältytään lähes täysin, sillä tartuntoja on hyvin vähän.

Hybridi: Maan sisällä tai alueellisesti tilanne voi olla hyvinkin erilainen. Hybridissä elämä on hetkittäin alueellisesti tai laajemmin lähes normaalia, mutta muutos huonompaan voi tapahtua nopeasti. Pahentunutta tilannetta pyritään vakauttamaan reaktiivisesti.

Haitat

Eliminointi: Rajatoimien on oltava tiukat, ja maahan pääsee lähes ainoastaan 2 viikon karanteenin kautta. Tartuntojen painaminen tasan nollaan on iso panostus eliminointistrategian alussa ja vaatii sekä poliittista että kansallista sitoutumista tavoitteen saavuttamiseksi. Epäonnistunut eliminaatio johtaa tukahdutusmalliin ja paluu eliminaatioon voi edellyttää merkittäviä panostuksia, mikäli “lipsahdus” osoittautuu erityisen suureksi.

Tukahdutus: Tartuntojen painaminen matalalle tasolle vaatii merkittäviä rajoitustoimia tukahdutusstrategiaan siirryttäessä. Sen jälkeen pitää edelleen noudattaa varovaisuutta ja jatkaa testaa-jäljitä-eristä -toimia. Jatkuvaa valppautta tarvitaan epidemian ryöpsähdysten varalta, ja nopeita tiukkoja toimia tartuntamäärien mahdollisesti kasvaessa. Toimien oikea-aikainen säätäminen voi olla vaikeaa, koska tartuntaluvut eivät ole reaaliaikaisia, siksi testaamisen tulee olla vielä nykyistäkin selvästi laajempaa. Epäonnistunut tai liian ponneton tukahdutus johtaa hybridimalliin.

Hybridi: Enemmän sairastuneita ja kuolleita kuin yo. Vaihtoehdoissa, mukaanlukien pitkäaikaisista oireista kärsivät. Suurempi epävarmuus ja pelko tartunnoista haittaa elämää ja taloudellista toimeliaisuutta. Testaa, jäljitä ja eristä -toimintamalli ei toimi, jos tartuntamäärät kasvavat suuriksi. Koska suhteellisen korkeaa tartuntamäärää siedetään, yllättäen paheneva epidemia voi nopeasti johtaa terveydenhuollon kapasiteettiongelmiin ja pitkäaikaisiin rajoituksiin tilanteen saamiseksi takaisin hallintaan.

Rajojen terveysturvallisuustoimet

Eliminointi: Ehdottoman tiukat ja korostuvat etenkin, kun maan sisäisistä rajoitustoimista luovutaan. Myös maan sisäiset "rajatoimet" voivat olla mahdollisia, jos eliminointi toteutetaan vihreän vyöhykkeen lähestymistapaa noudattaen.

Tukahdutus: Tiukat turvatoimet ja erittäin kattava testaus yhdistettynä karanteeniin, mutta pitkiä 14 päivän karanteeneja ei vaadita. Potentiaalisesti saman epidemiatilanteen maista voi matkustaa vapaammin.

Hybridi: Rajatoimien vahvistamista tehdään reaktiivisesti ja hitaasti, ja rajakontrolleja ei pidetä kovin merkityksellisinä.

Väestötason immuniteetin saavuttaminen

Eliminointi: Kansalaiset rokotetaan jos ja kun mahdollista. Rokottaminen ei ole todella kiireellistä, jos eliminaatiota ylläpidetään yhteiskunnallisin rajoitustoimin, mukaan lukien rajojen terveysturvallisuus. Väestötason immuniteetti saavutetaan ainoastaan rokotteen kautta.

Tukahdutus: Kansalaiset rokotetaan mahdollisimman pian, jotta kaikista suojatoimista voidaan luopua mahdollisimman pian. Tartuntoja on niin vähän, että niiden kautta väestöimmuniteettia ei synny. Väestötason immuniteetti saavutetaan lähes täysin rokotteen kautta.

Hybridi: Kansalaiset rokotetaan mahdollisimman pian, sillä pahenevan epidemian uhka on jatkuvasti läsnä ja tarvittavat suojatoimet voivat olla raskaita. Tartuntojen kautta syntyy väestöimmuniteettia hyvin hitaasti, pääosa saavuttaa immuniteetin rokotteen kautta.

Muuntovirusten uhka

Eliminaatio: Koska kaikki virusmuodot pyritään pysäyttämään rajalle, se tepsii myös virusmuunnoksiin. Jos muuntovirus pääsisi kaikesta huolimatta leviämään ja sen leviämisen pysäyttäminen osoittautuisi mahdottoman työlääksi, siirryttäisiin toisenlaiseen strategiseen toimintaan. Mikäli virusmuunnos pääsee maahan ja leviää siellä, vaatii sen eliminaatio erittäin tiukat toimet.

Tukahdutus: Muuntovirusten uhkaa torjutaan rajaturvallisuutta parantamalla. Niiden leviämistä maahan ei välttämättä pystytä pidemmän ajan kuluessa kokonaan estämään, mutta tukahdutusstrategian toimilla niiden maahanpääsyä ja leviäminen estetään. Rokotuksia pyritään nopeuttamaan.

Hybridi: Maltillisten rajaturvallisuustoimien reaktiivinen tiukennus hidastaa muunnosten leviämistä maahan vain vähän. Niiden leviämistä maan sisällä pyritään hidastamaan suoja- ja rajoitustoimia vahvistamalla, mutta tartuntaketjujen hallinta on laajemmalle levinneen epidemian takia vaikeampaa kuin tukahdutusmallissa. Rokotuksia pyritään nopeuttamaan.

Joitakin esimerkkejä

Eliminaatio: Uusi-Seelanti, Australia, Taiwan, Vietnam, Mongolia, eräät Manner-Kiinan maakunnat

Tukahdutus: Etelä-Korea, Manner-Kiina, Singapore, Islanti, monet Suomen maakunnat jotka ovat pysyneet perustasolla melkein jatkuvasti kesästä lähtien

Hybridi: Suomi kokonaisuudessaan, Tanska, ym.

Monet muut länsimaat pyrkivät hybridin kaltaiseen malliin tai sitä vapaampaan suhtautumiseen epidemian leviämiseen, mutta toteutus on usein Suomea heikompi.