Vastaus

Rokotteiden saaminen käyttöön on loistava asia ja tieteen riemuvoitto, jota kaikkien on syytä juhlia. Nopeaa ulospääsyä akuutista kriisistä ne eivät valitettavasti tarjoa.

Ensinnäkin, laajan rokotekattavuuden saavuttamiseen menee aikaa. Rokotteiden saatavuudesta riippuen suomalaiset aikuiset on rokotettu ehkä kesän tai syksyn aikana. Siihen on vielä pitkä aika, ja esimerkiksi puoli vuotta nykyistä kurimusta lisää, olisi kansakunnalle valtava koettelemus. Israelin kokemuksista olemme myös nähneet, että vaikea epidemia ei pysähdy rokotuksistakaan kuin seinään, sillä immuunivaste kehittyy joidenkin viikkojen viiveellä.

Toiseksi, väestöimmuniteetin tuoman laumasuojan eli väestötason immuniteetin saavuttaminen on epävarmaa. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa rokotettu henkilö ei virukselle altistuttuaan sairastu eikä ehkä tartuta virusta edelleen, jolloin epidemia kuihtuu itsestään kun riittävä osuus väestöstä on rokotettu. Emme kuitenkaan toistaiseksi tiedä tarkalleen, toimivatko koronarokotteet näin. Ne todennäköisesti ainakin vähentävät tartuttavuutta, mutta eivät ilmeisesti riittävästi ehkäise sitä. Tällöin viruksen kierto yhteiskunnassa voi jatkua, ja esimerkiksi terveyssyistä rokottamattomat ovat vaarassa.

Kolmanneksi, nykytiedon perusteella rokotteet (tai aiempi sairastaminen) eivät takaa kattavaa suojaa kaikkia tällä hetkellä ympäri maailmaa kierteleviä huolestuttavia virusmuunnoksia vastaan. Uudet muunnokset aiheuttavat uuden epidemian, jos väestö on rokotettu muita virusmuunnoksia vastaan ja muut suojatoimet lopetetaan. Osittainen rokotekattavuus ja suuri tartuntojen määrä myös lisää uusien vastustuskykyisten mutaatioiden riskiä. Rokotteita pystytään todennäköisesti muokkaamaan, mutta tämän aikataulusta ei ole tietoa. Uusien rokotteiden valmistamisen ja tuotannon osalta merkittävänä haasteena on myös niiden toimitus ympäri maailmaa. Kun koko maailma kamppailee saadakseen väestön rokotettua edes nykyisillä rokotteilla, uusintakierros tulee myös ottamaan aikansa.

Rokotteet ovat siis erittäin tärkeä osa pandemian vastaisessa taistelussa, mutta nopeaa ja varmaa vapautusta ne eivät valitettavasti nykytilanteesta tarjoa. Rokotteet ja tukahdutusstrategia eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan turvallisin ja vakain tapa on tukahduttaa epidemia, rokottaa väestö ja poistaa suojatoimet hallitusti.

Työryhmän muistiossa Pienimmän riesan tie esitellään niin sanottu kerrospuolustusmalli, jossa rokotteet ovat keskeinen osa epidemian pysäyttämisessä. Rokotteet ovat tärkeä osa pitkän aikavälin (12–18 kk+) suunnittelua, mutta nykytilannetta ne eivät ratkaise.