Vastaus

Hybridistrategiassa epidemian hallitsematonta kasvua pyritään estämään nojaamalla kahteen näennäistavoitteeseen, jotka ovat (1) terveydenhuollon kantokyky ja (2) riskiryhmien suojeleminen. Se, miten kumpaakaan näistä tarkalleen ottaen tarkastellaan ja millä aikavälillä, on kuitenkin määrittelemätöntä. Tämä johtaa esimerkiksi ajallisesti vaikeisiin arvioihin, kun rajoituksia kiristetään ja/tai höllennetään. Hybridi- ja tukahdutusstrategiassa hyväksytään se, että jokin – pahimmillaan tuntematon – määrä virusta kiertää väestössä. Se, miten epidemiaa hallitaan hybridistrategialla, perustuu aaltomaiseen rajoitusten kiristämisen ja höllentämisen pumppausliikkeeseen, joka rasittaa sekä kansalaisia että elinkeinoelämää.

Eroon koronasta -työryhmän näkökulmasta terveydenhuollon kantokykyyn ja riskiryhmien suojelemiseen nojaava lähestymistapa johtaa suurempiin haittoihin kansanterveydelle, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toiminnalle kuin tukahduttaminen, jonka perimmäisenä tavoitteena on painaa tartuntatapaukset hyvin alhaiselle tasolle.

Eri puolilla maailmaa on käytetty pitkälti samanlaisia työkaluja ja menetelmiä epidemianhallinnassa. Hybridi-, mitigaatio-, tukahdutus- ja eliminointistrategia perustuvat käytännössä samanlaiseen työkalupakkiin, mutta niiden välinen ero tiivistyy visioon, tavoitteisiin ja toimenpiteiden kokonaisuuteen. Syvemmällä tasolla ero on hyväksyttävän epävarmuuden tasosta, pitkittyneen vaihtelevatasoisen epidemian hallinnan mahdollisuuksista ja kansalaisten odotettavista mahdollisuuksista päästä elämään mahdollisimman normaalia arkea vailla pelkoa tartunnasta.

Tukahduttamisstrategia, vaikka se on tavoiteasetannaltaan selkeämpi ja tarkkarajaisempi kuin hybridistrategia, ei eroa juurikaan hybridistrategian keinovalikoimasta.

Tukahdutusstrategian ytimessä on ajatus siitä, että hyvin matalia tartuntalukuja on helpompi hallita kuin suuria lukuja ja täten tietty määrä. Eliminaatiostrategia näkökulmasta pienetkin hallitsemattomat yhteisötartunnat ovat uhka. Ne uhkaavat nollatavoitetta, joka johtaa erilaiseen asennoitumiseen epidemiaa kohtaan tukahduttamis- ja hybridistrategiaan verrattuna; eliminaatiostrategiassa eri torjuntatoimia noudatetaan – toisin kuin tukahdutusstrategiassa – aina siihen asti, kunnes yhteisössä ei ole todettuja tartuntatapauksia.

Tukahdutus- ja eliminaatiostrategia, toisin kuin hybridistrategia, tarjoavat myös huomattavasti laajemman strategisten vaihtoehtojen joukon kuin hybridistrategia. Päätöksenteon näkökulmasta tukahduttaminen ja eliminaatio hallitsevat riskejä säilyttämällä vaihtoehdot. Muut vaihtoehdot "menetetään", jos virus pääsee leviämään. Toisin sanoen tukahdutuksessa ja eliminaatiossa on tarjolla enemmän vaihtoehtoisia etenemismalleja kuin hybridistrategiassa.

Eroon koronasta -työryhmä kannattaa koronaviruksen tavoitteellista tukahduttamista Suomessa.