Koko Eurooppa pohtii parhaillaan, miten COVID-19-pandemia kehittyy rokotusten myötä ja millä keinoin kykenemme palaamaan arkeen? Pandemian kehitykseen vaikuttaa moni seikka: rokotusten tehokkuus, rokotekattavuus, muut SARS-CoV-2:n leviämistä vähentävät toimet, uudet virusvariantit ja niin edelleen. Nyt pitäisi päättää mikä on oikea aika avata yhteiskuntaa ja mitä siitä seuraa? Helpottaaksemme Euroopan päättäjien työtä, keräsimme tulevaisuuden näkemykset 32 eri COVID-19-asiantuntijalta ympäri Eurooppaa ja koostimme niistä näkemyksen, joka julkaistiin 30. heinäkuuta 2021 Lancet Regional health - Europe -lehdessä.
Yhteenveto
The Lancet Regional Health Europe -lehdessä julkaistu juttu löytyy alta. Suosittelen katsomaan siitä ainakin kuvat, jotka visualisoivat hienosti muun muassa Suomen menestyksen kamppailussa COVID19-pandemiaa vastaan.
Artikkeli on itsessään raskas, joten tiivistin kuvittaja Riina Rupposen kanssa keskeisimmät asiat suomenkieliseksi yhteenvedoksi. Yhteenveto löytyy lopusta PDF-muodossa.
Siinä käydään läpi eri muuttujat, ja miten ne kaikki vaikuttavat lopputulokseen.
Yhteenvedossa on myös esitelty skenaariot tälle kesälle (jossa ei enää ole paljoa ennustamista), ensi syksylle ja seuraaville vuosille.
Suomen mediassa eri asiantuntijat ovat antaneet oman näkemyksensä eri skenaarioista, miten pandemia kehittyy seuraavien kuukausien ja vuosien aikana. Toiset asiantuntijoista ehdottavat luopumaan kaikista COVID19-toimista, toiset taas kehottavat vielä varovaisuuteen.
Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Ja mikä kaikki päätöksiin vaikuttaa? Miksi aiemmat ennustukset laumasuojasta ja rokotekattavuuden riittävyydestä joudutaan hylkäämään?
Tässä nyt julkaistussa artikkelissa eri asiantuntijoiden näkemykset on summattu yhteen. Suomenkielisellä yhteenvedolla yritämme lähinnä helpottaa asioiden ymmärtämistä ja selkeyttää miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tiivistelmä seuraa artikkelia, mutta siihen on painotettu Suomea koskevia asioita. Yhteenvetona näyttää siltä, että mitä korkeammaksi saamme rokotekattavuuden, sitä parempi. Itse odottaisin, että mahdollisimman moni, myös yli 12-vuotiaat lapset, saadaan rokotettua ennen kuin luovutaan rajoitteista.
Rokottaminen on tärkeää, sillä rokotus suojaa rokotettua taudin vakavalta muodolta ja yleisellä tasolla rokotteet merkitsevästi vähentävät COVID-19-sairaudesta muodostuvaa harmia. FFP2-maskit ja testaa-jäljitä-eristä-toimet on syytä pitää tehokkaasti käynnissä myös jatkossa, kunnes voidaan todeta, että niille ei ole enää laajamittaista tarvetta.
Tällä hetkellä on parempi odottaa kuin heikentää suojatoimia ennenaikaisesti ja katua sitten. Tartuntojen seuranta on edelleen tärkeää, jotta näemme, miten tilanne kehittyy.
Toivon kuitenkin, niin kuin varmasti ihan kaikki, että hyvä rokotuskattavuus lopulta vapauttaa meidät rajoitteista – siihen pitää tähdätä.
Toivon hyvää keskustelua eri skenaarioista ja siitä, miten meidän pitäisi toimia.
Artikkeli
A look into the future of the COVID-19 pandemic in Europe: an expert consultation
Emil Nafis Iftekhar, Viola Priesemann, Rudi Balling ym.
DOI: https://doi.org/10.1016/j.lanepe.2021.100185 (Open Access)
Kirjoittajasta
Pirta Hotulainen (Ph.D., 2002) on tutkimusryhmän johtaja, solubiologi, neurotieteilijä ja dosentti. Hän toimii Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtajana, Eurooppalaisten nuorten neurotieteilijöiden FENS-Kavli-verkoston varapuheenjohtajana ja ollut Eroon koronasta -työryhmässä aktiivisesti mukana aina sen perustamisesta lähtien.
Hotulainen on ollut aiemmin mukana kirjoittamassa myös muita eurooppalaista koronastrategiaa koskevia kirjoituksia, jotka ovat saatavilla Contain COVID-19-verkkosivuilta.