Eroon koronasta -työryhmän jäsenet, tukijat ja vierailevat kirjoittajat julkaisevat verkkosivuilla ajankohtaisia näkemyksiä, kannanottoja ja näkemyksiä Suomen tilanteesta. Julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajien näkemyksiä ja mielipiteitä.
Suomen on kirkastettava koronastrategian suunta ja tavoiteltava virusvapautta
Koronaepidemia jatkaa kiihtymistään Suomessa. Kuhmon muutaman viikon takaisesta koronaryppäästä on tätä kirjoitettaessa löydetty 26 tartuntaa, minkä seurauksena Kuhmo rajoitti koulujen, ravintoloiden ja liikuntapaikkojen toimintaa. Jyväskylässä havaittiin jonkin aikaa sitten parikymmentä tartuntaa ja noin 400 ihmistä asetettiin karanteeniin. Espoo, Helsinki, Laukaa, Lohja, Kempele, Rusko, Turku, Tyrnävä, Vantaa ja Vihti ovat myös valitettavasti päässeet koronakartalle viime päivien aikana. Mikkelistä on saanut alkunsa jo 21 tartuntaa sisältävä tartuntaketju. On epäselvää, mitä tästä kaikesta seuraa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Yksi tapa lähestyä asiaa on, että epäselvyys johtuu viruksen arvaamattomasta luonteen takia. Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, onkin arvaamaton, mutta yhtä perusteltu tapa ajatella on, että epäselvyys johtuu Suomen hybridistrategian luonteesta. Hybridistrategian pääasiallinen tarkoitus oli keväällä siirtää Suomi poikkeustilasta sellaiseen ”normaalitilaan”, jossa epidemiaa voitaisiin hallita olemassa olevalla lainsäädännöllä. Tämä juridinen tavoite oli täysin oikeutettu, ja juridisesta poikkeustilasta päästiin eroon tarjoamalla tilalle hybridistrategia.
Epidemian hallintaan, toiminnan koordinaatioon ja tämän myötä epäselvyyksien vähentämiseen hybridistrategia soveltuu kuitenkin hyvin huonosti. Keskeisin ongelma johtamisen näkökulmasta on, että epidemian hillintää – koko strategian keskeistä tavoitetta – ei ole lainkaan määritelty. Esimerkiksi oliko Kuhmon ”sulkeminen” 19 todetun tartunnan jälkeen hyvä vai huono päätös? Hallitaanko niillä epidemiaa hyvin vai huonosti? Entä Jyväskylän päätös olla sulkematta mitään toimintoja nyt todetun 19 todetun tartunnan jälkeen? Tai Turun päätös testata kaikki Skopjen lennolta tulleet matkustajat? Tai se, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei testata juuri ketään?
Koska epidemian hallinnan määritelmä puuttuu, strategia ei anna vastauksia näihin kansakunnan kannalta kriittisiin kysymyksiin. Nykytilanne ei ole kestävällä pohjalla. Hallituksen tulisikin viivyttelemättä terävöittää hybridistrategiaa epidemian hallinnan määrittelyn osalta.
Mahdollisia määritelmiä on useita, mutta johtamisen näkökulmasta selkein mahdollinen määrittely epidemian hallinnalle on määritellä tavoite. Tavoite on koronavapaa Suomi, jossa koronavirustauti ja sen aiheuttajapatogeeni on poistettu Suomen rajojen sisäpuolelta. Johtamisen näkökulmasta tällaisen määrittelyn ansio on siinä, että sen avulla jokainen julkishallinnon taso, sektori ja organisaatio kykenisi laatimaan tarkat tavoitteet toiminnalleen, niin lyhyellä, keskipitkällä, kuin pitkälläkin aikavälillä. Tavoitteista kukin taho voi sitten johtaa tarkoituksenmukaisia mittareita ja välineitä toiminnan seuraamiseksi ja korjaamiseksi. Tavoitteista käsin voi niin ikään laatia tarkempia toimintasuunnitelmia vaadittavine resursseineen, johtamisjärjestelmineen ja työkaluineen.
Ilman epidemian hallinnan määrittelyä hybridistrategia ei mahdollista mielekästä tavoitteiden asetantaa, mikä taas johtaa ennakoimattomaan aaltoliikkeeseen rajoitusten asettamisten ja poistamisen välillä: tavoitteiden puuttuessa on mahdotonta etukäteen arvioida miten hyvä tai huono suunniteltu toimenpide on. Helsinki-Vantaan lentokentän kuukausia jatkuneet ongelmat ovat näkyvin esimerkki tästä ilmiöstä.
Ennakoimattomuutta lisää vielä se, että ilman epidemian hallinnan määritelmästä johdettuja tavoitteita, mitä tahansa rajoituksia voi milloin tahansa tulla mille tahansa paikkakunnalle millä tahansa tartuntamäärällä. Oikeusvaltiossa tämä ei ole oikea tapa toimia.
Kuten uutisista voidaan päivittäin lukea, juuri näin on nyt käymässä; tartuntaryppäitä todetaan jatkuvasti ympäri maata ja kaikki meistä ovat peloissaan. On myös hyvin mahdollista, että pandemian loppuun asti jatkuva aaltoliike on ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan kannalta huono ratkaisu.
Uskomme, että hallitus haluaa estää suomalaisia sairastumasta koronavirustautiin. Tämän takia hallituksen tulisi pikimmiten selkeyttää tavoitteensa: hallituksen pitää määritellä epidemian hallinta tavalla, joka mahdollistaa epidemian hallinnan johtamisen siten, että ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan kannalta paras lopputulos voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti.
Kirjoittajat
Pauli Alin toimii teknologiajohtamisen apulaisprofessorina Utah Valley Universityssä Yhdysvalloissa.
Thomas Brand, VTM, MA, on Eroon koronasta -työryhmän aktiivi ja osallistunut työryhmän toimintaan sen perustamisesta lähtien.