Joukko Euroopan johtavia tutkijoita vaatii lääketieteellisessä Lancet-tiedelehdessä uudessa vetoomuksessa, että Euroopan valtiot huomioivat uusien virusmuunnosten aiheuttaman uhkan ja tähtäävät jo nyt ennaltaehkäisevästi mahdollisimman matalaan tartuntatasoon. Monet Eroon koronasta -työryhmän jäsenet tukevat vetoomusta.
Vetoomus
Koronatartunnat ovat erittäin korkealla tasolla kaikkialla Euroopassa. Uudet alun alkaen Iso-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa tunnistetut SARS-CoV-2-muunnokset leviävät aiempia virusvariantteja tehokkaammin. Iso-Britannian B.1.1.7:n tapauksessa R voisi arvioiden mukaan kasvaa 1:stä noin 1,4:ään, vaikka väestön käyttäytyminen pysyy ennallaan.
“Jos tämä pitää paikkansa, esimerkiksi Suomessa, jossa nykyiset toimenpiteet ovat riittäneet aiempien virusmuotojen pitämiseen hallinnassa, eivät välttämättä jatkossa riitä”, sanoo vetoomuksen kirjoittamiseen osallistunut Pirta Hotulainen, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervasta.
Vetoomuksen kirjoittajat ja allekirjoittajat vaativat yleiseurooppalaisia päätöksiä sekä toimenpiteitä uusien muunnosten hallitsemiseksi jo ennen kuin virusmuunnokset on läpikotaisin analysoitu. Odottamiseen ei ole nyt aikaa. Lisäksi on valitettavasti todennäköistä, että myös jatkossa syntyy uusia muunnoksia, joiden tarttuvuus on suurempi tai jotka väistävät nyt käytettyjen rokotteiden vasteen. Tällaiset muunnokset voivat nopeasti pahentaa kriisiä jo kauan ennen kuin riittävä määrä ihmisiä on onnistuttu rokottamaan.
“Ohjenuorana on vähentää tapausmääriä mahdollisimman nopeasti, jotta myös rajoitteet voidaan vapauttaa pikemmin”, tiivistää vetoomuksen koordinaattori Viola Priesemann, Göttingenin Max-Planck-Institutuutista Saksasta. Viola Priesemann on omassa työssään mallintanut tukahdutusstrategian ja testaus-jäljitys-eristys -menetelmien tehokkuutta.
Suurin osa vetoomuksen esittämistä toimista ovat toimia, jotka Suomessa ovat jo käytössä tai työn alla. Toiminnan perusperiaatteita ovat uusien muunnosten saapumisen estäminen, niiden leviämisen estäminen ja molekyylitason valvonnan parantaminen. Mitä aikaisemmin ja tehokkaammin maat toimivat, sitä aikaisemmin rajoituksia voidaan purkaa. Toimenpiteitä tulisi koordinoida ja synkronoida halki Euroopan.
Jokaisen tartunnan vähenemisellä on merkitystä, koska se lyhentää tiukkoihin toimenpiteisiin tarvittavaa aikaa. Toimissa kiinnitetään huomiota mahdolliseen pandemiaväsymykseen ja kehotetaan määrittelemään selkeästi tavoitteet, jotka on saavutettava toimenpiteiden poistamiseksi, ja selittämään niiden taustalla olevat perusteet. Suomelle uusi toimi olisi ennaltaehkäisevä tartuntojen seulonta kouluissa ja työpaikoilla. Rokotettujen tartuntojen seuraaminen on myös tärkeää, ettei uusien virusmuunnosten kanssa tule yllätyksiä.
Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 300 tutkijaa. Mukana on useita tunnettuja eurooppalaisia tutkijoita, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkelin neuvonantajana toimiva koronaviruksia lähes kaksikymmentä vuotta tutkinut virologi Christian Drosten. Suomalaisista tunnetuista tutkijoista vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Tuomas Aivelo, Juho Kannala, Risto Kuosa, Henri Lampikoski, Tuuli Lappalainen, Petri Lehenkari, Lasse Lehtonen, Marjukka Myllärniemi, Heikki Patomäki, Panu Poutvaara, Esa-Pekka Pälvimäki, Antti Ripatti ja Markku Varjosalo.
Linkit
The Lancet -tiedelehdessä 21.1. 2021 julkaistu vetoomus: An action plan for pan-European defence against new SARS-CoV-2 variants
Suomenkielinen versio vetoomuksesta löytyy Contain COVID-19 -verkkosivustolta. Suomenkielisen version kirjoitusvirheistä ja muista parannusehdotuksista voit laittaa meille sähköpostia osoitteeseen info [at] eroonkoronasta [piste] fi.