Joukko suomalaisia tutkijoita, joista osa on Eroon koronasta -työryhmän jäseniä, kirjoitti viime vuonna kasvosuojuksiin liittyvän tieteellisen tutkimuksen. Tässä kirjoituksessa artikkelin kirjoittajat vastaavat käsikirjoituksen ympärillä julkisuudessa käytyyn keskusteluun.
Sisällysluettelo
Tiedote
Kasvosuojuksiin liittyvä käsikirjoituksemme on nostettu esiin julkisuudessa. Haluamme seuraavassa korjata tutkimukseemme liitettyjä harhaanjohtavia tietoja. Helsingin Sanomat ei pyytänyt meiltä kommenttia pääkirjoitukseensa ja MTV Uutisten julkaisema juttu ei antanut oikeaa kuvaa tieteellisestä tutkimuksesta.
Käsikirjoituksemme läpikäymät vaiheet ovat noudattaneet tavanomaista tieteelliseen julkaisemiseen liittyvää prosessia.
Tutkijoina olemme sitoutuneet hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamiseen. Tutkimuksemme tulokset ja johtopäätökset eivät ole olennaisilta osin muuttuneet käsikirjoituksemme ensimmäiseen versioon verrattuna. Tulokset tukevat maskin käyttöä yhdessä muiden koronan suojatoimien kanssa. Tulokset ja johtopäätöksemme ovat myös yhteneväisiä muiden kansainvälisten ja kotimaisten viranomaissuositusten sekä niiden pohjalla olevan tutkimusnäytön kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toteutti vuoden 2020 keväällä selvityksen väestön kasvosuojusten käytön vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta julkisissa tiloissa koronavirusinfektiolta suojautumisessa. Selvityksen pohjalla ollut kirjallisuuskatsaus toteutettiin kahdessa viikossa ja julkaistiin 29. toukokuuta 2020. Selvityksen uutisointi oli laajaa ja esitti maskien käytön vaikutuksen hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä olevan vähäinen tai olematon. Pian tämän jälkeen mm. Maailman terveysjärjestö (WHO) suositteli maskeja. Julkisuudessa tehdyt johtopäätökset maskien hyödyttömyydestä ohjasivat siten suomalaista maskikeskustelua kansainvälisen tutkimuksen vastaiseen suuntaan.
STM:n tilaaman järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tehtävänanto oli kysymyksen monimutkaisuuteen nähden kapea ja aikataulu kireä. Tehtävänanto keskittyi muun muassa maskin kantajaa koskevaan suojaan. Halusimme tutkia säilyvätkö toimeksiannon pohjalta julkisuudessa esitetyt johtopäätökset ennallaan, mikäli STM:n selvityksen kirjallisuuskatsaukseen valitut satunnaistetut tutkimukset (RCT) yhdistetään laskennallisesti meta-analyysilla.
Meta-analyysi on yksi työväline tieteellisen tiedon luomisessa ja niitä käytetään yleisesti lääketieteessä, psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä. Meta-analyysissä yksittäiset aiemmin toteutettujen tieteellisten tutkimusten tulokset yhdistetään yhteen tilastollisesti. Analyysin aineiston tutkimukset voivat olla johtopäätöksiltään ristiriidassa keskenään. Meta-analyysi on tärkeä työväline: tutkimuskysymykseen vastaamisen osalta on luotettavampaa, mikäli yksittäiset tutkimukset on toteutettu useiden eri tutkijoiden toimesta, ne toteutetaan eri maissa tai tilanteissa ja tutkimukset on toteutettu eri aikaan. Tutkijoiden näkemykset meta-analyysin toteuttamisesta voivat erota toisistaan. Käytetyistä menetelmistä on usein eriäviä mielipiteitä ja se kuuluu normaaliin tieteelliseen keskusteluun.
Meta-analyysimme tulokset eivät tukeneet julkisuudessa esitettyjä johtopäätöksiä maskien hyödyttömyydestä. Kesällä 2020 toteuttamamme meta-analyysi perustui samoihin tutkimuksiin, mitkä oli sisällytetty myös STM:n toimeksiantoon.
Osa meta-analyysin käsikirjoitukseen osallistuneista tutkijoista kirjoitti myös erillisen HS Vieraskynän (31.7.2020). Vieraskynässä esitetty näkemys nojautui laajempaan tutkimustietoon aiheesta, johon luettiin mukaan satunnaiskokeiden lisäksi myös muihin tutkimusasetelmiin perustuvat laadukkaat tutkimukset. Vieraskynä kirjoitettiin siksi, että halusimme tarjota lisätietoa nopeasti muuttuvassa tilanteessa, ottaen huomioon, että akateemiset julkaisuviiveet huomioiden pandemia voi hyvinkin olla Suomessa ohi ennen kuin meta-analyysi-artikkelimme on julkaistu tieteellisessä lehdessä. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu myös avoimuus ja etenkin nyt koronaviruspandemian aikana on ollut yleistä, että tutkijat ovat julkaisseet tutkimustuloksiaan niin sanottuina pre-printteinä, joita ei ole vertaisarvioitu. Myös meta-analyysiä koskeva käsikirjoituksemme julkaistiin avoimella alustalla, jolla julkaistaan laajalti muita vertaisarvioimattomia tieteellisiä käskirjoituksia. Meta-analyysiä koskevassa käsikirjoituksessa havaitut ja sittemmin korjatut puutteet eivät ole muuttaneet loppupäätelmiä: meta-analyysimme tulokset eivät tue julkisuudessa esitettyjä tulkintoja maskien hyödyttömyydestä.
Tutkimuskäsikirjoitusten ensimmäinen versio ei ole juuri koskaan ole sama kuin julkaistu lopullinen versio, sillä arviointiprosessin päämääränä on jalostaa aloitettua tieteellistä työtä. Meidänkin käsikirjoituksemme on kehittynyt siitä saadun palautteen myötä. Kesän jälkeen laajensimme tutkimuksemme kattavammaksi järjestelmälliseksi kirjallisuuskatsaukseksi ja meta-analyysiksi. Laajennus noudatti perinteistä prosessia ja tästä tehtiin mm. myös (PROSPERO) etukäteisrekisteröinti. Uusi aineisto kattaa tällä hetkellä yhteensä 17 artikkelia alkuperäiset STM:n raportin viisi paperia mukaan lukien. Aineisto voi kasvaa edelleen uusien julkaistujen tutkimusten myötä, myös kesken arviointiprosessin. Käsikirjoituksemme pääjohtopäätökset ovat edelleen linjassa alkuperäisen käsikirjoituksen johtopäätösten kanssa. Yksittäiset tulokset, kuten esimerkiksi vaikutuksen suuruus, ovat tarkentuneet alkuperäisestä versiosta. Nämä kaikki ovat myös osa normaaleja käytäntöjä julkaisuprosessin aikana.
Vastaavia maskien hyödyllisyyttä koronan torjunnassa koskevia johtopäätöksiä löytyy korkeatasoisissa lehdissä julkaistuista tieteellisistä tutkimuksista: mm. PNAS, JAMA sekä terveysjärjestöjen Maailman terveysjärjestön (WHO), Royal Societyn, CDC:n ja ECDC:n suositusten pohjalla käytetyt tieteelliset tutkimukset, joiden mukaan maskeista on hyötyä erityisesti silloin, kun ei voida huolehtia riittävästä etäisyydestä. Tuloksemme ovat linjassa myös laboratoriotutkimusten kanssa, joissa maskien on todettu vähentävän pisaroiden leviämistä ympäristöön. Viranomaissuosituksissa korostetaan, että kasvomaskit eivät tarjoa täydellistä suojaa ja niitä tulee käyttää oikein ja muiden suojatoimien lisänä. Myös me olemme todenneet tämän käsikirjoituksemme kaikissa versioissa ja kirjoittajat toivat tämän esiin myös taannoisessa HS Vieraskynässä.
Nykyinen käsikirjoituksemme on ollut vertaisarvioitavana tieteellisessä lehdessä joulukuusta saakka. Julkaisuviiveet ovat tällä hetkellä pandemiasta johtuen pitkiä, eivätkä viiveet kerro tutkimuksen laadusta. Tieteellisen riippumattomuuden takaamiseksi vertaisarviointia toteuttavaa lehteä ei ole tapana julkistaa - julkistaminen voi jopa keskeyttää arviointiprosessin.
Tutkimuksemme on siis käymässä läpi normaalia tieteellistä julkaisu-, arviointi- ja muokkausprosessia. Sen kommentointi julkisuudessa on toki sallittua, ja kiitämme kaikkia asiallista ja rakentavaa palautetta tutkimuksestamme antaneita.
Kasvosuojuksia käsittelevän meta-analyysikäsikirjoituksen kirjoittajat:
Hanna M. Ollila, ryhmänjohtaja, Helsingin yliopisto
Markku Partinen, professori, Helsingin uniklinikka ja Helsingin yliopisto
Jukka Koskela, Suomen Akatemian kliininen tutkija, Helsingin yliopisto ja Broad Institute of MIT and Harvard
Riikka Savolainen, apulaisprofessori, Newcastle University Business School
Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, Väestöliitto
Liisa T. Laine, tutkijatohtori, University of Pennsylvania
Käsikirjoituksessa on kyse tieteellisestä tuotoksesta ja se on toteutettu tavanomaisena tieteellisenä yhteistyönä.
Osa kirjoittajista on ollut mukana Eroon koronasta -asiantuntijaryhmässä.
Lisätiedot ja yhteydentotot
Hanna M. Ollila ja Liisa T. Laine
hanna.m.ollila@helsinki.fi
lainel@wharton.upenn.edu