Joukko Euroopan johtavia tutkijoita vaatii lääketieteellisessä Lancet-tiedelehdessä julkaistussa vetoomuksessa, että Euroopan valtiot koordinoivat keskenään koronavirustoimia ja tähtäävät mahdollisimman matalaan tartuntatasoon. Eroon koronasta – ryhmä tukee vetoomusta.
Vetoomus
Joukko Euroopan johtavia tutkijoita vaatii lääketieteellisessä Lancet-tiedelehdessä julkaistussa vetoomuksessa, että Euroopan valtiot koordinoivat keskenään koronavirustoimia ja tähtäävät mahdollisimman matalaan tartuntatasoon. Eroon koronasta – ryhmä tukee vetoomusta.
“Euroopan valtioiden on painettava tartuntojen määrä alas, ja se kannattaa tehdä kaikissa maissa, jotta voimme hallita koronaviruspandemiaa”, sanoo Tuomas Aivelo, joka on mukana vetoomuksen allekirjoittajissa.
Eurooppa on pahimmin koronaviruksen runtelemia maanosia. Koronaviruksen ensimmäinen raju aalto saatiin nujerrettua tiukoin rajoitustoimin. Sirpaleisen ja epäonnistuneen pandemianhallinnan takia syksyllä Euroopassa leviää toinen aalto, joka monin paikoin on osoittautunut pahemmaksi kuin ensimmäinen. Epäonnistumisen takia Euroopan maat ovat toistamiseen joutuneet rajoittamaan rankasti ihmisten vapauksia ja joutuvat pitkään maksamaan leviävän viruksen aiheuttamia terveydellisiä ja taloudellisia kustannuksia.
Euroopan maat ovat toimineet kukin eri tavoin koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Siinä missä jotkut maat, kuten Suomi, saivat koronavirustapausten määrät hyvin matalaksi kesän aikana, toisaalla leviäminen jatkui runsaana, ja syksyllä tilanne on vaikeutunut kaikkialla. Vapaa liikkuvuus Euroopassa tarkoittaa, että valtioiden on vaikea hallita epidemiaa ilman yhteistä strategiaa. Yhden epäonnistuminen altistaa muutkin tartuntojen leviämiselle.
“Euroopan valtioilla on kaksi vaihtoehtoa: jatkaa nykyistä tempoilevaa toimintaa tai tukahduttaa virus ja pitää haitat mahdollisimman pieninä”, sanoo Tuuli Lappalainen, joka on myös allekirjoittanut vetoomuksen. “Riittävään rokotekattavuuteen on vielä pitkä aika.”
Vetoomuksessa suositellaan kolmea toimea: 1) tartuntojen tason saaminen nopeasti matalaksi, siten että määrä on korkeintaan 10 uutta COVID-19 -tapausta miljoonaa ihmistä kohti päivässä. Tämä tarkoittaa enintään 14 tapausta 100 000 asukasta kohden kahdessa viikossa, 2) tartuntojen määrän pitäminen matalana tehokkain paikallisin toimin ja 3) pitkän aikavälin suunnitelman kehittäminen, joka ottaa huomioon alueiden väliset erot.
Suomen nykyinen tartuntatilanne on vetoomuksen suosituksiin verrattuna moninkertainen, joten tartuntojen määrää tulisi Suomessakin ripeästi madaltaa. Suomen oloissa on kuitenkin mahdollista ja kannattavaa pyrkiä suositusta alhaisempaan tartuntojen tasoon. Vetoomuksessa painotetaan samoja asioita mitä Eroon koronasta – ryhmä on toistanut keväästä asti: parasta on käyttää tehokkaita toimia, joilla tartunnat saadaan nopeasti alas. On myös hyvin tärkeää pitää huolta, että tartunnat pysyvät alhaalla. Vetoomuksessa käydään lyhyesti läpi keinot tavoitteiden saavuttamiseen.
Vaikka rokotusohjelmat ovat käynnistymässä, koronaviruksen kanssa joudutaan elämään ja epidemioita hallitsemaan todennäköisesti ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Matalampi tartuntataso on monin tavoin hyödyllinen: Mitä vähemmän ihmisiä sairastuu koronavirukseen, sitä paremmin muita tauteja pystytään hoitamaan. Viruksen leviäminen johtaa vaikeasti ennakoitaviin käyttäytymisen muutoksiin ja rajoitustoimiin, jotka haittaavat taloutta. Tartuntojen hallinta on helpointa, kun tapauksia on vähän. Eurooppalainen vapaa liikkuvuus onnistuu vain, kun kaikki maat toimivat yhdessä. Toinen vaihtoehto on sulkea eri maiden rajat ja pitää virus poissa omasta maasta karanteenien avulla. Suomessa tähän on jonkinlaiset edellytykset, mutta Keski-Euroopassa rajojen valvonta on erityisen hankalaa. On myös selvää, ettei Euroopan sisällä tapahtuva normaali lentomatkustaminen palaa ennen kuin koko Euroopan tilanne paranee.
Vetoomuksen on allekirjoittanut useita tunnettuja tutkijoita, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkelin neuvonantajana toimiva koronaviruksia lähes kaksikymmentä vuotta tutkinut virologi Christian Drosten, Sveitsin tutkimusneuvoston johtaja Matthias Eggert ja eliminaatiostrategian puolestapuhuja Yaneer Bar-Yam. Suomalaisista tunnetuista tutkijoista ovat mukana mm. Pirta Hotulainen, Juho Kannala, Jukka Koskela, Marjukka Myllärniemi, Heikki Patomäki, Panu Poutvaara, Antti Ripatti, Anna Rotkirch ja Suomen johtava virologi Olli Vapalahti.
Linkit
Vetoomus englanniksi:“Calling for Pan-European commitment for rapid and sustained reduction in SARS-CoV-2 infections”, The Lancet. Julkaistu 19.12. Klo 1.30.
Vetoomus suomeksi (klikkaa Suomen lippua)